Kävin tänään TAYS:ssa kontrollissa kuulemassa, että vauva on edelleen ihan normaalikokoinen viikkoihin verrattuna. Nyt 37+2 ja arvio painosta 2980g. Laskettuna jos syntyisi, niin 3,8-4kg voisi olla odotettu paino. Toivotaan, että viimeistään 13.7. siis nappula päättäisi saapua.
Erehdyin lukemaan neuvolasta saatua opasta, jossa näiden raskausviikkojen kohdalla todettiin, että sairaalakassin pitäisi olla pakattu. Ohessa oli myös lista siitä mitä kyseisen pussukan olisi hyvä sisältää. Muut kohdat ohitin ajatuksissani sujuvasti (tuskin sitä niin kiire tulee, ettei ehdi hakea shampoopurkkia pesuhuoneelta), mutta kohdassa imetysliivit oli pakko pysähtyä. Auts, en omista. Semmoiset vissiin tarvitaan. Päätin siis kunnostautua valmistautumisessa ja hankkia edes ne. Tänään pääsin kierrokselle Turtolan Cittariin ystävän lasten viihdyttäessä omiani ja nyt on sitten jonkinmoiset hankittuna. Koon valitseminen tuotti hitonmoisia ongelmia, kun kokemuksesta muistan, että ennakolta on kovin vaikea arvioida tuon varustuksen kasvua ja kokoa jatkossa! Suomeksi sanottuna, nyt tissit on normit, kohta ne on valtavat ja hetken kuluttua niitä ei enää taas ole ollenkaan. Ni. Liivejä selkeästi helpompaa oli shopata pienelle alennusmyynnistä suloinen body! :)
tiistai 24. kesäkuuta 2014
sunnuntai 22. kesäkuuta 2014
"Sitä jaksaa paremmin, kun on mitä odottaa."
Juhannus sujui rennosti kotona oleillen. Tuttavapariskunta lapsineen oli kylässä, joten mukavaa seuraa riitti ja normaalista poikkeava ohjelmakin oli enemmän kuin tervetullutta. Porukat (joiden katon alla siis majailemme) viettivät oman jussinsa Jämsässä, mikä mahdollisti tämän meidän henkisen miniloman. Kohta on takana 3kk toisten nurkissa asumista. Ei niin vaikeaa kuin voisi kuvitella, mutta on se vaan onni, kun taas joskus on oma koti!
Juhannusaattoaamua takapihalla (porukoiden)
Rakennuslupa tuli vajaassa 3:ssa viikossa peloista huolimatta ja huomenna on edessä kauan odotettu päivä. Kaivuri tulee aamulla tontille ja alkaa kuopata maata! Sitten vaan soraa kasoittain ja homma alkaa. Niiiiin ihana olo! Lapsille lupasin, että mennään tapahtumaa hetkeksi ihastelemaan, vaikka ei meistä nyt mitään apua varsinaisesti olekaan.
Tänään on rv 37+0, eli suomeksi sanottuna tasan 3vkoa laskettuun aikaan. Viikon ajan on selkään sattunut toisinaan ja "sähköiskumaisia" kipuja välillä tuntunut, mutta ei mitään kovin lupaavaa. Tiistaina on lääkärikäynti TAYS:ssa ja odotan kovasti tietoa siitä, minkä kokoiseksi vauva arvioidaan ja uskaltaako lääkäri ennustaa mitään tarkempaa h-hetken mahdollisesta ajankohdasta.
Talon valmistuminen ja raskaus. Finnmatkoja lainatakseni, "Sitä jaksaa paremmin, kun on mitä odottaa".
Juhannusaattoaamua takapihalla (porukoiden)
Rakennuslupa tuli vajaassa 3:ssa viikossa peloista huolimatta ja huomenna on edessä kauan odotettu päivä. Kaivuri tulee aamulla tontille ja alkaa kuopata maata! Sitten vaan soraa kasoittain ja homma alkaa. Niiiiin ihana olo! Lapsille lupasin, että mennään tapahtumaa hetkeksi ihastelemaan, vaikka ei meistä nyt mitään apua varsinaisesti olekaan.
Tänään on rv 37+0, eli suomeksi sanottuna tasan 3vkoa laskettuun aikaan. Viikon ajan on selkään sattunut toisinaan ja "sähköiskumaisia" kipuja välillä tuntunut, mutta ei mitään kovin lupaavaa. Tiistaina on lääkärikäynti TAYS:ssa ja odotan kovasti tietoa siitä, minkä kokoiseksi vauva arvioidaan ja uskaltaako lääkäri ennustaa mitään tarkempaa h-hetken mahdollisesta ajankohdasta.
Talon valmistuminen ja raskaus. Finnmatkoja lainatakseni, "Sitä jaksaa paremmin, kun on mitä odottaa".
keskiviikko 4. kesäkuuta 2014
Vaikuttavan paksu ja valkoinen katto
Tytär 4v on viime viikkoina ilmoittanut aikovansa isona lääkäriksi. (Toki myös leipuriksi, kampaajaksi, prinsessaksi ja taikuriksi.) Tänään harjoituspotilaaksi valikoitui lyhyen suostuttelun jälkeen oma mummo. Lääkärinlaukku kainalossa intoa ja tarmoa täynnä ollut lääkärinalku jo ennen varsinaista tutkimista lyhyen esitarkastelun jälkeen saneli taidokkaasti: "Potilas on vaikuttavan paksu".

Itse pääsin viimeinkin maalaamaan porukoiden kattoa. Tämä siis tapahtui ihan omasta palavasta halustani. Näyttäisi tulleen jo traditioksi, että Minna yllättäen äitiysloman alkaessa ryhtyy remonttipuuhiin. Tänään valkoisen värin sai eteisen katto ja lähipäivinä urakkaa on tarkoitus jatkaa myös olohuoneen puolelle.
Toistaiseksi näyttää tältä.
Kesäpäivä oli tehokas muutenkin, sillä onnistuin ohimenevistä sadekuuroista huolimatta leikkaamaan ruohon ja siivoamaan sisälläkin. Tämän kaiken mahdollisti se, että lapset leikkivät uskomattoman hyvässä sovussa etupihan ankkalammessa kahlaten!
Itse pääsin viimeinkin maalaamaan porukoiden kattoa. Tämä siis tapahtui ihan omasta palavasta halustani. Näyttäisi tulleen jo traditioksi, että Minna yllättäen äitiysloman alkaessa ryhtyy remonttipuuhiin. Tänään valkoisen värin sai eteisen katto ja lähipäivinä urakkaa on tarkoitus jatkaa myös olohuoneen puolelle.
Toistaiseksi näyttää tältä.
Kesäpäivä oli tehokas muutenkin, sillä onnistuin ohimenevistä sadekuuroista huolimatta leikkaamaan ruohon ja siivoamaan sisälläkin. Tämän kaiken mahdollisti se, että lapset leikkivät uskomattoman hyvässä sovussa etupihan ankkalammessa kahlaten!
sunnuntai 1. kesäkuuta 2014
Odotusta, muuttoa ja raksastarttia
Edellisestä päivityksestä on vierähtänyt ikuisuus ja kaikkea on ehtinyt sattua ja tapahtua vähän joka saralla. Useamman blogin pitäminen ei tässä kiireessä ainakaan onnistu, joten jospa nyt viimein laajennetaan tätä aihepiiriä tässä blogissa.
Edellisen kesän 2013 juoksut huipentui Ruisrääkkiin syyskuussa. Puolikkaan loppuajaksi tuli 1:50:16 ja olin tästä enemmän kuin tyytyväinen! Tavoitehan oli parantaa HCR:n aikaa (1:56:57). Lokakuun aikana eräs "dopingtesti" näytti positiivista, joten kuukausien kuluessa juokseminen alkoi muuttua hieman haasteellisemmaksi. :) Meille siis odotellaan kesävauvaa, h-hetkeksi on laskettu 13.7. <3
Aktiivinen urheilu onnistui oikeastaan tasan puoliväliin raskautta, minkä jälkeen juoksu ja hiihto sai aikaan sen verran suuria kipuja, että oli tämänkin vauhtimamman siirryttävä astetta hitaampaan etenemiseen. Nyt ollaankin jo loppusuoralla, tänään tasan 34+0, joten kovin kauaa tässä ei enää millään vaaputa! Kevään pestini opettajana loppui suvivirteen, joten nyt ollaan lomalaisia ja viikon päästä myös virallisesti äitiyslomalaisia.
Fyysinen sijaintimme muuttui huhtikuun alusta, kun talomme meni kaupaksi ja meistä tuli sastamalalaisia. Tällä hetkellä majapaikkamme on Heinoossa omassa lapsuudenkodissani. Pihalla on tilaa temmeltää, mutta toki toisten nurkissa pyöriminen asettaa ihan omat haasteensa. Kaiken kuitenkin kestää, kun on mitä odottaa! Raksaprojekti on nyt viimeinkin käsillä! Tonttihan on ollut varattuna jo reilun vuoden. Talovaihtoehtoja tutkimme rauhassa ja jo aikaa sitten päädyimme siihen oikeaan, josta nyt sitten Kastellin kanssa on sovittu. Meille on siis tulossa "säältä suojaan-toimituksena" Cityeconomy 147. Rakennuslupa on laitettu tilaukseen ja nyt vain innokkaasti odotellaan, että päästään kunnolla hommiin! Jipii!!
Meidän miehet tontilla hommissa
Edellisen kesän 2013 juoksut huipentui Ruisrääkkiin syyskuussa. Puolikkaan loppuajaksi tuli 1:50:16 ja olin tästä enemmän kuin tyytyväinen! Tavoitehan oli parantaa HCR:n aikaa (1:56:57). Lokakuun aikana eräs "dopingtesti" näytti positiivista, joten kuukausien kuluessa juokseminen alkoi muuttua hieman haasteellisemmaksi. :) Meille siis odotellaan kesävauvaa, h-hetkeksi on laskettu 13.7. <3
Äippäloman aloittava lomalainen suvivirren jälkeen, rv 33+6 |
Meidän miehet tontilla hommissa
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)